Tein taannoin biisin sanat Maukka Perusjätkän levylle "Elämä pieninä palasina"
Biisin nimi on Hiljainen kumpu. Tein sen Maukan ja minun edesmenneen äitini Marjatan muistoksi.
Hiljainen kumpu.
Seisotaan me ringissä kummun äärellä hiljaa
on koura kohtalon niittänyt kylmää viljaa
sen päällä kukat ruusut nätit
miksi äiti meidät yksin jätit
nyt en tiedä miten elämän näkisin
olen yksin, eteenpäin vaikka väkisin
silti on sydämessäni kohta lämmin
sen avulla tuiskussa eteenpäin rämmin
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
toruit kun pienenä tulin, oli kurassa sukkaset
nauroit kun näit kourassani
ensimmäiset kukkaset
hymyilit kun toin nuorikon kotiin
rohkaisit kun lähdin armeijan sotiin
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
harmaantui vuosienmittaan sun hapset
kerkesit sentään näkemään mun lapset
olet monta kertaa mut uneen peittänyt
on mun vuoro, hiekkaa kummulles heittää nyt
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
- John Parta -
Biisin nimi on Hiljainen kumpu. Tein sen Maukan ja minun edesmenneen äitini Marjatan muistoksi.
Hiljainen kumpu.
Seisotaan me ringissä kummun äärellä hiljaa
on koura kohtalon niittänyt kylmää viljaa
sen päällä kukat ruusut nätit
miksi äiti meidät yksin jätit
nyt en tiedä miten elämän näkisin
olen yksin, eteenpäin vaikka väkisin
silti on sydämessäni kohta lämmin
sen avulla tuiskussa eteenpäin rämmin
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
toruit kun pienenä tulin, oli kurassa sukkaset
nauroit kun näit kourassani
ensimmäiset kukkaset
hymyilit kun toin nuorikon kotiin
rohkaisit kun lähdin armeijan sotiin
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
harmaantui vuosienmittaan sun hapset
kerkesit sentään näkemään mun lapset
olet monta kertaa mut uneen peittänyt
on mun vuoro, hiekkaa kummulles heittää nyt
puut kuurassa
heiluu oksat tuulessa
on mulla kestämistä
surussa suuressa
lämmin syli otti mut aina vastaan
jaksoi äiti lohduttaa lastaan
- John Parta -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti