torstai 31. heinäkuuta 2014

Voice of parta, äänitarinaa no 2


Nyt lisää  äänitarinaa. Erittäin jännä kummitustarina, joka on muuten tosi, ja tarina kuinka ostin halvalla genuiiinin nahkaisen takin!




- John Parta -

Voice of parta, äänitarina osa yksi



Voice of parta. Osa ykkönen.
Rupesin duunailemaan myös tällasia ääni juttuja. Tuli tällanen juttu mieleen kun oon tehny nyt kovasti äänisatuja lapsille, niin miks ei samalla voisi tehdä hauskoja äänijuttuja myös aikuisille.

Tässä ensimmäsiessä osassa on muutamia reseptejä, kirjoittamastani " Tykinruokaa" äijä keittokirjastani.

Tarinan pääset kuuntelemaan alla olevasta linkistä:


Tai linkistä:
https://drive.google.com/file/d/0B5lT75do8Jd9SDJNMWxQU1pSLTg/edit?usp=sharing

- John Parta-

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Haastattelussa Kai Hallamaa


Tänään haastattelussa Kyokushin karateliiton puheenjohtaja Kai Hallamaa.

Me tunsimme Kaitsun kanssa jo teini-iän kynnyksellä. Muistan Kain jo nuoruudessa harrastaneen kamppailulajeja. Muistan Kaitsun olleen jo silloin nopealyöntinen. Olen monet kerrat ottanut nopeat nokoset Kaitsun salakavalan koukun nukuttamana.

Olet kotoisin Nurmijärven Valkjärveltä ja asut nykyään Loimaalla.

Milloin ja miten innostuit nuorena kamppailulajeista?
En muista ,sillä olen ollut kiinnostunut niinkauan kuin muistan ,kiinnostunut erilaisista kamppailulajeista,eli kaippa se on jo saatu äidinmaidossa.

Kuka oli nuoruutesi idoli kamppailulajeissa?
No tottakai Muhammed Ali....

Kuulemani mukaan olit nyrkkeilijänä SM tasolla. Pitääkö tämä paikkansa?
Joo pitää mutta mikä riittää SM tasoon??? Parikertaa otin osaa SM kilpailuihin ,en pärjännyt.Avoimissa TUL:n SM kisoissa sijoituin toiseksi vuonna 1995. 63.5 kg:n sarjassa.

Miten innostuit karatesta?
Olen aina ,niinkuin sanoin aiemmin kiinnostunut erilaisista kamppailulajeista ja Karate tuli muistini mukaan joskus 80 luvun alussa ihan tarkkaa vuotta en muista,milloin nyt Kokondo perustettiin?

Milloin Kyokushin tuli kuvioihin?
Kokondo oli Kyokushinin johdannainen ,ja näinollen siis kyokushinin sukulaistyyli ainakin silloin alkuvuosina joten näin ollen Kiukkari oli jo alussa jollakintavalla mukana, mutta vuonna 2004 muutin Intiaan puoleksi vuodeksi harjoittelemaan Kiukkaria täysipäiväisesti niinsanotuksi uchi deshiksi eli salilla asujaksi, jonka jälkeen siirryin Ruotsiin puoleksi vuodeksi.

Kannattiko Intian reissu? Kyllähän aina tuollaiset reissut kannattaa.

Mikä oli sen reissun anti?
No kokemusta tuli erilaisesta kulttuurista sekä myöskin Kiukkaria opin joka siis jatkui naapurissamme siis oppiminen.

Olet muutoinkin kiertänyt kisa- ja treenimatkoilla ympäri maailmaa. Myös Japanissa olet käynyt. Opiskelitko siellä Kyokushinia?
Japanissa sekä Okinavalla kävimme. Siellä ei treenattu Kiukkaria, mutta katsottiin Kyokushin Unionin MM- kisat johon myös otti menestyksekkäästi osaa minun oppilaani Ossi Karppinen.

Kenen opettajan johdolla opiskelit?
Intiassa Sensei Di-Kum:in johdolla ja Ruotsissa Sensei Wiklundin Johdolla. Wiklund on muuten nykyään Sihan joka meinaa vähintään mustanvyön 5 danin vyöarvoa.

Mikä vyöarvo sinulla on tällähetkellä Kyokushinissa?
Musta vyö, 2 dan.

Miten Kyokushin karate eroaa tavallisesta karatesta?
Kerro mulle ensin mikä on (tavallista) Karatea niin voin sitten hieman valoittaa sinua! Kyokushinissa matsataan ilman suojuksia. Kontakti on sallittu tai siis pakollinen. Päähän ei kilpailusäännöillä lyödä mutta muuten saa treeneissä potkia päähän sekä lyödä ympäri kroppaa täydellä kontaktilla. Sukupuolielimiin lyönnit ja potkut ovat kiellettyä aluetta.

Milloin siirryit Suomen Kyokushin karateliiton johtoportaalle?
No tuo on hieman virheellistä tietoa. Olen siis oman Liittoni nokkamies täällä Suomessa joka on nykyisin So Kyokushin. Suomeen on tullut myös muita Kiukkariporukoita.

Onko Kyokushin herättänyt kiinnostusta suomalaisissa harrastajissa?
Kiinnostusta on kovastikin, mutta se on vain teoreettista ei se ole siirtynyt dojolle (saliin), eli kyselyitä tulee aina sillointällöin mutta todellisia harrastajia harvoin.

Missä Kyokushinia eli ”Kiukkaria” voi harrastaa?
Liedossa (meidän seura) ,Helsingissä (Hokkisen ) vetämä Kyokushin, Turussa sekä Torniossa. Vielä tuli jonnekin pohjanmaalle joku seura mutta en nyt muista minne kun se on niin uusi.

Mitä muita lajeja harrastat tai olet harrastanut?
Judoa, Taekwondoa, Aikidoa, Jujitsua, Kas-pinia.

Olet luonut pitkän työuran pelastuslaitoksella. Missä olet nyt työssä?
Keski-uudenmaan pelastuslaitoksella.

Mikä on mieleenpainuvin työkeikka?
Eräänä kylmänä pakkastalvena piti hakea papukaija korkealta puusta.



Asut mukavassa omakotitalossa yhdessä kissojesi kanssa. Mitkä ovat kissojesi nimet?
Kissojeni nimet ovat Pörri, Karvinen, Viiru ja Pantteri.

Mitä hassuja tapoja kissoillasi on?
No niinkuin Parta itse olet nähnyt, niin ovat melkein kuin koiria, mitä tulee tapoihin sekä muuhun olemukseen, eli tulevat kutsusta luokse sekä leikkivät kuin koirat muunmuassa, ajavat takaa sekä ovat takaa-ajettavina.

Mikä on niiden lempiruokaa?
Purkkiruoka menee aina, sekä koiran ruoka ja tuo kylmäsavunauta on niiden herkkua jos joskus annan niille sitä.

Tiedän kissojesi olevan lempeitä ja rauhallisia, mutta tarvittaessa kovia petoja. Ovatko kissat opettaneet sinulle kuuluisaa Loimaalaista Miukushinia?
Ne ovat niitä kissojen salaisia tekniikoita joita ei opeteta ihmisille.

Mistä lajin nimi Kyokushin tulee, mikä on nimen alkuperä?
Se tarkoitaa: Lopullinen totuus , joka tulee siitä että perustaja Oyaman mielestä muut Karatet olivat vain Karatetanssia. Tämä siis Sosai Oyaman mielipide. Siitä nimi siis hänen mielestään Kyokusin oli ainoata oikeaa karatea.

Luulin että Kyokushin on lyhenne seuraavista sanoista. Pitääkö paikkansa?

Kaitsu
Yleensä
On
Kovin
Ukko
Sen
Hän
Ilomielin
Näyttää

No tuo lyhenne ei todellakaan pidä paikkansa!


Kyokushin on kuitenkin erittäin paljon vaativampaa kuin monet muut lajit. Mitä sanoisit nuorelle joka halajaa Kyokushin treeneihin mukaan tulemisesta?
Rohkeasti mukaan vaan ei meillä ketään telota. Homma on kyllä todella rankkaa, mutta treenit kovenee asteittain, eli lähdetään harrastajien tason mukaan menemään ns tyvestä latvaa kohti.


Kiitokset ”Kaitsu” Kai Hallamaa tästä haastattelusta. Lukuisat lukijat sekä minä etunenässä toivotan sinulle mukavaa kesän jatkoa. Kissoille terkkuja myös.

- Haastattelijana John Parta -




lauantai 19. heinäkuuta 2014

Onnellinen perhetapahtuma!



Onnellinen perhetapahtuma.
Tänään on tyttäreni Sonjan 19 vuotispäivä.
Tänään syntyi myös minun uusi kirja.

Oli tytärtä tähän maailmaan saattaessa kovat synnytystuskat, mutta niin oli uutta kirjaakin tehdessä.
Nyt on kirja sekä lapsi laitettu maailmalle ja elävät omaa elämäänsä.

Onnea Sonjalle!

Ja tästä linkistä voitte tutustua uuteen kirjaani:

http://www.elibris.fi/avustaja-p-101041.html

- John Parta -




.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kas-Pin taistelupuukko




Kas-Pin taistelupuukko.


Tartun oikealla kädellä kahvaan. Sormet lomittuvat kahvan tukeviin poimuihin. Vedän hellästi 31 cm pituisen, jämäkän komeuden esiin tupesta. Istuu käteen kuin taidokkaimmin tehty hansikas. Katson käsin taottua terää. Auringon säde osuu terään, silmiä häikäisee. Tulee harras olo. Huokaisen.
Tottakai se istuu kuin hansikas. Onhan se tilaustyönä tehty, juuri minun käsieni mittojen mukaan.
Kädessäni on legendaarinen Kas-Pin taistelupuukko, eli nimeltään sormipuukko. Tällaista komeutta ei monella ole. Puukkomalleja Kas-Pinissä on monia. Sormipuukossa on se erikoinen etu, että otetta ja kättä voi tarpeen mukaan vaihtaa.
Kas-Pin on tarinan mukaan vanha suomalainen taistelulaji. Sotataito. Aina 1100-luvulta lähtien. Kertoman mukaan taito on kulkenut Valkosen suvussa isältä pojalle ja joskus tytöllekkin. Suljetussa piirissä, suvun kesken, sitä on harjoitettu vuosisatoja ja taitoa siirretty seuraaville sukupolville.
Lajin viimeisenä edustajana,maailmaa kiertänyt, Kaarlo Valkonen, Hankasalmelainen, 64-vuotias herrasmies, on halunnut nyt avata salaisuuden verhoa. Taatakseen perinteen jatkumisen jälkipolville. Kaarlo on vetänyt lukuisia Kas-Pin leirejä ja treeni-iltoja alan harrastajille. Kaarlo Valkonen on myös kouluttanut useita Kas-Pin opettajia ympäri suomea. Monella Kas-Pin harrastajalla on pohjana myös jonkin muun itsepuolustuslajin tausta.

Takaisin kädessäni lepäävään puukkoon. Terä, tuo 15 cm pitkä viilto- ja pistoväline herättää mahtavan voiman tunteen ja luottamuksen. Terä on nimittäin käsintaottua järvimalmia. Muunmuassa Pyhäjärvestä on raaka-aineet käsin nostettu ja kuljetettu, seppien käsiteltäväksi. Yhden Kas-Pin puukon terän tekemiseen ja takomiseen on mennyt tuntikaupalla aikaa. Siinä on ahjo hehkunut ja terä punoittanut. On ajettu terästä paha henki ja ylimääräiset hiilet pois. Pajavasara on kerta toisensa jälkeen iskeytynyt terään, ennekuin se on kelvannut seppämestarien, tarkkojen kriteerien mukaan. Kaarlo Valkonen muistelee pappansa tehneen järvimalmista metallia puukkojen teriin. Kaarlo itsekin on sitä tehnyt, perinteisillä menetelmillä.

Otettuaan erittäin tarkat mitat minun kouristani, Kas-Pin taitaja Kaarlo Valkonen otti mukaansa terän, pätkän sopivaa puuta ja lähti verstaallensa, työstämään kahvaa, puukkoon sopivaksi. Ihmettelen miten noin valtavilla karhun kourillaan Kaarlo sai puusta tehtyä niin taidokkaan kahvan. Kahvan tekemiseen meni ammattimieheltäkin monta tuntia aikaa. Kahvaan veistettiin ja hiottiin suuret urat ja kolot, oikean tuntuman ja otteen saamiseksi. Terän ja kahvan välinen tasapaino on tarkka. Järvimalmista taottu terä onkin sitten todella terävä. Oikea teroituskulma tahkossa ja nahanpala terän kierteen poistamiseksi on se taikasana. Kas-Pin puukkojen kahvoihin käytetään koivua, katajaa, luuta ym erilaisia luonnon materiaaleja.
Kokeilen puukkoa. Kertanykäisyllä uppoaa syvälle nahkaan. No nyt luulit tietenkin, että kokeilin omaan ranteeseen. No en. Kertanykäisyllä nimittäin paksu nahkavyö katkesi. Parran tällä ajaisi helposti.
Olen käynyt Kaarlon Kas-Pin opissa. Puukon käyttöön taistelutilanteissa on monta tekniikkaa ja otetta. Kas-Pin puukko on karu, julma ja äänetön taisteluväline. Suurilla kourillaan Kaarlo valmisti myös taidokkaan ja käytännöllisen nahkatupen. Puukon saa vyölle normaali asentoon eli terä alaspäin, tai taisteluliivien vyöhön, terä ylöspäin. Eli sen voi, osatessaan, nopeasti ja äänettömästi kiskaista alaspäin ja pois tupesta.

Puukkotekniikoita ja otteita on kymmeniä. Kas-Pinin taitajan vihollinen ei edes ehdi tajuamaan mitä tapahtui.
Toimittajana ja entisenä valtion asetarkastajana, sekä aseasiantuntijana olen nähnyt lukuisia viiltimiä ja pistimiä, maailman joka kolkalta. Mutta tämä suomalainen teräseppien taidonnäyte on vailla vertaansa. Vanhojen seppien kertoman mukaan suomessa on viikinkiaikaan tehty sata kertaa taidokkaampia miekkoijen teriä kuin muut. Jopa taidokkaimmat samuraimiekkojen pyhät terät jäivät kalpenemaan itäsuomalaisten seppämestarien terien rinnalla. Kristinuskon tullessa suomeen, inkvisitioiden kulta-aikaan poltettiin seppiä paholaisen kätyreinä. Silloin tuo taidokas perinne katosi tuhkana tuuleen. Mutta nyt ilokseni saan pitää käsissäni taidokasta suomalaisen seppämestarin taidonnäytettä.

Kas-Pin sormipuukon hinta, 249 euroa, ei ole puukoksi halpa, mutta halpaa en etsinytkään. On tämä käsin tehtynä käyttö- ja keräilyesineenä arvokas muisto. Ja mietin sitä ammattimiesten työmäärää, jonka uhrasivat tämän tekemiseen. Osa suomen historiaa.
Tämä yksilö tässä, lienee viimeinen kappale, joka on järvimalmista taotulla terällä valmistettu. Sillä järvimalmin teko on erittäin työlästä ja hankalaa puuhaa. Järvimalmista saadakseen metallia on tehtävä rajusti töitä ja hiiliäkin menee valtavasti. On siirrytty uuteen aikaan ja jatkossa Kas-Pin puukot tehdään louhosmetallista. Parhaista metalleista mitä on saatavilla.
Puukon mukana tulee Kaarlo Valkosen allekirjoittama aitoustodistus. Puukot on numeroitu. Joka puukko tehdään asiakkaan käden ja sormien mittojen mukaan.

Pyöritän viuhuvaa terää ilmassa, ja salaman nopealla ranneliikkeellä, sekä kauan opettelemallani otteella siirrän sekunnin murto-osassa puukon toiseen käteen. Muutama näppärä viiltoliike ja taistelu on ohi. Siis jos edessäni olisi ollut oikea vastustaja. Katson vielä taidokkaasti tehtyä esinettä. Työnnän äänettömästi takaisin tuppeen ja laitan seinälle roikkumaan. Arvoiselleen paikalle. Moni sisääntulija kiinnostuu ja haluaa nähdä sen, sekä kuulla tämän puukon tarinan. Kokoelmissa on useita hienoja puukkoja mutta tällä, Kaarlon tekemällä keräilyharvinaisuudella on erityinen sija kokoelmissani.

  • John Parta -



.