tiistai 29. huhtikuuta 2014

Allergia ja salakaato


       Allergia ja salakaato






No ompa siitepölyä ilma sakeena.
Ja aivastuttaa. Aivastuttaa kokoajan. Niistä, aivasta ja niistä. Oon ottanu kaikenmaailman zyrtekkenit ja histamoolit mitä kaapista löytyi. Mutta mikään ei auta. Sätkiä kääriessä keksinkin hyvän idean. Laitoin sätkän filtterit nenänreikiin. Nyt on helpompi hengittää ulkosalla.

Parhaan avun saa siitepölyyn hyvästä partnerista. Sellaisesta mukavasta ja terävästä partnerista. Teroitinkin omaa partneriani. Nimittäin Partner moottorisahan.Hioin purupiikit samalla kokonaan pois, niin haukkaa puuta hyvin, hyvin tehokkaasti.
Eli paras siitepölylääke on kaataa kaikki perhanan koivut nurin! Teenkin yöllä salakaatoja, kaadan salaa kaikki yönaikana eteen tulevat koivut.

Kävin Shellillä kahvilla. Oli tuttuja poikia. Kyselivätkin ihaillen, että wau, olenko ollut nakkikioskitappelussa! Oli nimittäin nenä, niin miehekkään punainen. Meinasin, tai olin jo, aloittamassa sankaritarinaa jossa kymmenen miestä kävi naiseen käsiksi ja minä pelastin naisen, jättäen kaikki hyökkääjät kanveesiin.....mutta ei. Pakko oli sittenkin myöntää, että niistämällä se nenä nyt punoittaa.
Suoranaista niistopolitiikkaa.
Isävainaja Sulo, sanoikin aina, että Haista paska ja aivasta, niin pääset siitäkin vaivasta.



- John Parta -

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Poikamiehen tietolaari, vinkkejä vapun viettoon ym

         
        Poikamiehen tietolaari, kysymyksiä ja vastauksia vapun vietosta






Poikamiehen tietolaari. Vappuvinkkejä.








Tänne poikamiehen tietolaariin tuppaa kovasti kysymyksiä näin kevään tullen.
Näköjään kaikki poikamiesuroot on heränny talviunilta ja kysyttävää piisaa.

Mokke Tervolasta lähestyi keväisellä kysymyksellä: Vappu on tulossa. Mitä kivaa keksin jotta vapunvietossa ystäväni viihtyisivät luonani? No, mutta sehän on helppoa. Ostat pikkusuolasta ja
kuplivaa juomaa. Muista koristella kämppä oikein juhlatunnelmaan. Saat erityisesti lisäpisteitä kun koristelet myös buduaarin, eli paskahuussin. Tee se näin. Ota vessapaperi pois telineestä. Laita tilalle serpenttiinnirullia. Tällainen vc-serpenttiini onkin hienolta nimeltään persenttiini. Mukavaa kuplivaa juomaa saat, kun otat laittikokista ja ripautat sinne puol kourallista menthos-pastilleja. Jos on rahaa, niin voit kokeilla samaa samppanjapulloon.

Erkka Kouvolasta tahtoisi töihin. Aiemmin ei ole sopivaa duunia löytynyt. Häntä kiinnostaa seuraavanlainen homma ja kyseleekin miten pesijäksi pääsee. Kysymys kuuluu näin: Kuulin kun
kylän ukot puhuivat, että olivat nähneet kun liiterin takana oli siilinpesijä. Kysyisinkin mitä siilin pesijä oikein tekee ja miten pääsen töihin siilinpesijäksi. Olisi hienoa olla siilinpesijä.
No, kuules Erkka. Kylän ukot lienee tarkoittaneet, että liiterin takana on siilinpesiä, eikä siilinpesijä.
Siilejä (erinaceus europaeus) ei pestä. Poikkeuksena on toki elokuvaohjaaja JP Siili.

Tuntemattomana haluaa pysyä seuraava kysyjä. Hänellä lienee jonkin sortin päihdeongelma.
Kysymys kuuluu: Kuulemma nykyää pääsee velkajärjestelyyn, jos on paljon velkaa ja ongelmii sen maksamises. Keneen mun pitäis ottaa yhteyttä, kun on pirunpaljo velkaa, enkä nyt pysty maksamaan. Haluaisin mukaan velkajärjestelyyn. Kysessä on viidentonnin huumevelka.
Vastaus: No kuules. Nyt asia on niin, että velkajärjestelyyn piiristä on rajattu pois huume ja pirtuvelat, sekä vipit Masalta. Näissä tapauksissa ei velkajärjestelyn piiriin pääse. Katselin wanhasta lakikirjasta. Lakikirjan nimi on: Korpien laki.
Siinä sanottiin näin: Tavalliset velat hoitelee ulosottomiäs ja huumevelat viikatemiäs.
On siis kaksi asiaa joihin ei tule sekaantua elämässä. Ne on huumeet ja parsan syönti.


Vikke, Keskijoenperämutkansalakorvesta on todellisen ongelman kourissa. Hänellä on nimittäin tulossa 30 vuotis juhlat. Pulamana onkin, että Ameriikan täti Reetta on suomessa käymässä.
Hän haluakin vinkin, kun täti on kovin vaativa ja todellinen hienohelma. Eikä ole oikein rahaa järjestää juhlapöytää. Oluet on kuulemma ostettu, mutta mitä syömäpuolta voisi tarjota?
Voileipäkakku! Mikä sen komeampaa pöydässä, kun tarjoat hienon voileipäkakun. Kaupassa se maksaa 55-100 euroa. Ei huolta. Teet sen itse vitosella. Eli tähän tapaan. Mene pihalle. Ota Zetor merkkisestä traktorista se venttiilinkoppa irti. Sehän on aivankuin leipävuoka. Ja lukee vielä komeasti että Zetor. Mene takaisin keittöön. Pyyhkäse vanhalla sukalla öljyt pois kopasta. Laita pohjalle Aamupala sulatejuusto viipaleita. Sitten lado lenkkimakkaran siivuja päälle.
Turauta kunnolla sinappia ja ketsuppia päälle. Sitten kerros paahtoleivän viipaleita. Seuraavaan kerrokseen sipulimurskaa ja meetvurstin siivuja. Lado sitten kerros paahtoleivän viipaleita. Nuiji nyrkillä kakku tiiviiksi sinne muotin pohjalle. Jos ei ole tarpeeksi voimaa, muistele Reettatätiä, niin saat riittävän voiman nuijimiseen.
Ota leikkuulauta. Kopauta kakku ylösalaisin laudalle ja kas, voileipäkakku komeilee pöydälläsi. Kakun päällä lukee vielä kauniisti että Zetor.


Toinen ruoka-aiheinen kysymys tuleekin tuntemattomasta paikasta ja kysyjänä Harri. Kuulemma Kyläjoelta on kaunis Saara tulossa vappuna kylään. Saara ei syö lihaa. Mitä keksiä ruuaksi, jos ei syö lihaa? Eikä ole minkäänlaisia kokkaustaitoja. Äitikin on lomamatkalla.
Vastaus on helppo. Tee raikas keväinen salaatti.Tämän tekemiseen ei mene kauaa ja on terveellinen.
Resepti menee näin: Pikasalaatti! Ota ämpäriin jääkaapista pari perunaa, kolme isoa porkkanaa, kokonainen kurkku. Ota vati mukaan kun menet puutarhakaluvajaan. Kytke oksasilppuri sähköverkkoon. Paina käynnistintä. Vati alle ja eikun kurkku koneeseen, perään perunat ja porkkanat. Tuli salaattivati hetkessä. Eikä menny kauaa. Aikaakin kuluin vain vähän. Kuluneen sähkön voit vähentää kotitalousvähennyksessä.


Päivän viimeisenä meitä lähestyy poikamies Tampereelta. Haluaa myös pysyä nimettömänä.
Hävisi kuulemma jääkiekon finaalin voittajavedon, kavereiden kesken. Joutuu tarjoamaan kalliit ruuat. Kekseliäänä miehenä kännipäissään oli luvannu hyvät rapujuhlat pojille, jos häviää.
Neuvonkin sinua Tampereenmies seuraavasti:
Perhana eihän rapuja saa mistään tähän aikaan vuodesta. Ja jos vaikka saisikin, niin ei sulla rahat riitä. Ei taaskaan mitään hätää. Poikamiehen tietolaari auttaa. On olemassa hyvä resepti ravuille, vaikka sinulla ei rapuja sattuisikaan olemaan.
Ota iso kattila. Unohda se, että saakeli Kärpät voitti. Ota 10 isoa kuorittua perunaa. Töki hammastikkuja ikäänkuin jaloiksi perunoille. Kaukaa katsottuna ne muistuttavat aivan rapuja joilta sakset on otettu pois. Tökkäse pippurit silmiksi ja eikun ravut kiehumaan. Kaada keitinveteen punajuuren lientä, niin perunaravut saavat aidon rapumaisen värin. Laita katajanoksia kiehuvaan veteen. Kuusenhavutkin käyvät. Tulee hyvä riistan maku. Keitä 22 minuuttia. Sitten vaan rapuherkkuja vadille. Hieman punaviintä ja kyllä pojat tykkää!


- John Parta -








lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kova kolaus, päivän pakina

       
                                                       Kova kolaus






Kävi kova kolaus.


Niinkuin yllä olevasta kuvasta näkee, kävi tänään kova kolaus. Puutarhassa.
Nimittäin kolasin puutarharoskia. En voinut käyttää kottikärryä, kun siitä oli mennyt aisankannattaja poikki.

Hesarissa oli tänään iso otsikko. Puutarhoissa käy nyt kova kuhina. Onko kuhina jonkin sortin uusi kiljuresepti? En tiedä, mutta nyt se kuulemma käy puutarhoissa.

Tiedätkö mistä tietää, että teinipoika on saapunut aikuisen ikään ja saanut itsellen naisen.
No siitä, että mopontulpat ovat vaihtuneet korvatulppiin.

Tuli tässä mieleeni vanha muistelo.
Muistan mummoni kertoneen, että kävi aikoinaan ennustajalla. Ennustaja otti käden ennustaakseen siitä. Ensimmäisestä kädestä ei ennustus onnistunut. Piti viimekädessä tyytyä toisen käden tietoon. Muistin tämän mummon tarinan näin jäkikäteen.

Kuulin huoltoaseman kahvilassa, kun kolme poliisimiestä keskustelivat.
Olivat tyytyväisiä, kun poliisikouluun on tullut uusi oppiaine.
Opettavat nykyään jo alokkaille eläinten kieltä. Kaikki kolme poliisia kehuivat käyneensä tämän uuden kielikurssin.Eläinkielitieteen dosentti Kai Venäläinen oli toiminut opettajana.
Kuulemma eläinten kielestä on paljon hyötyä keikoilla. Nyt ymmärtää paremmin, kun rikoksia selvitellessä pikkulinnut laulaa ja vaskikat kertovat salaisia vinkkejä.
Häkkilintu laulaa kuulemma huonoiten. Nyt vaan on tämä maahanmuuttaja ongelma. Kun näin kevään tullen muuttolintujen joukkiot ovat muuttaneet suomeen. Haasteena, varsinaisena arkihaasteena koetaan kuulemma ulkomaalaiset linnut. Niistä mainittakoon ulkomalainen ilolintu ja jailbird.
Uusi tekninen läpimurtokin on kuulemma saatu aikaiseksi. Varsinkin puhelinkuuntelussa. On nimittäin kuultu Katri Helenalta että Puhelinlangat laulaa. Ja taivaalla paistaa kuu. Eritoten kuutamourakoinnin selvittämisessä tämä uusi läpimurto on eduksi.



- John Parta -

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Poikamiehen tietolaari, kysymyksiä ja vastauksia



Poikamiehen tietolaari


Pääsin kesätöihin tänne poikamiehen tietolaariin, vaikka en itse olekkaan poikamies.
Tänne tulee varsin paljon mielenkiintoisia kysymyksiä poikamiehiltä kautta maan.
On kyselyjä arjen askareista sun muusta.

Tänään olikin sähköpostiin tullut laajalti kysymyksiä eri aihepiireistä.
Erkki Joutsenosta kyseli, että miksi maksalaatikossa on niitä rusinoita, Kari Vantaalta kyseli
miksi äitee tekee parempaa ruokaa kuin Kaisa. Vastasinkin Karille, että miks helvetissä tänne kirjottelet ja kyselet kun et kerran ole poikamies! Erkille en ole vielä vastannut kun tutkimustyö maksalaatikon rusinajutussa on kesken.

Masa Kuortaneeelta heittikin erittäin, erittäin visaisen kysymyksen. Kysymys kuului näin: ” Missä vitussa mun sukat on?” Siihen onkin sitten vaikea vastata. Käskin kysymään äidiltä.

Pojat Niemisen korjaamon kahvihuoneessa olivat pohtineet erikoista sanaa jolle eivät löytäneet mitään tarkotusta.
Sana on nimittäi sellainen kun Pedikyyri. No itsekkään en heti keksinyt vastausta.

Piti kiivetä vintille, pölyiseen arkistoon. Hetken pengottuani löysin sanakirjan. Pohjalaasen poikamies-suomi, sanakirjan.
Sieltä löytyikin vastaus.

Sanakirja sanoo näin: Pedikyyri: Tarkoittaa sitä että kun pohojalaane poikamiäs kaataa pyyrystämänsä naisen pedille ja antaa kyyrit, kunnon kyyrit. Pohojalaasittain petikyyrit.
Noniin, saatin vastaus tuohonkin visaiseen kysymykseen. Manikyyri on sitten sellasen maksulliset kyyrit. Mani talks junou!

Kalevi, ikuinen poikamies Viitasaarelta lähesty erikoisella kysymymyksellä. Haluaisi nimittäin tietää, että mitä tekee työkseen Halkomaholitarkastaja ja käyttääkö hän työssään Painevesuria.

Suoralta kädeltä en osaa vastata. Täytynee taasen könytä vintille arkistoon.



- John Parta -

torstai 24. huhtikuuta 2014

Siman historiaa



                                           Siman historiaa







Katselin tässä aamulla kun emäntä vappusimaa laitteli. Sitten ulkona aamukahvia juodessani jäin miettimään siman historiaa. Läksin kävelylle ja metsässä näin alanmiehiä ringissä istuskelevan. Pullo kiersi.
Kysyin, että mitä hyvää hörppivät. No olivat tehneet omaa, vahvaa simaa. Kysyinkin näiltä viisailta tietäjiltä siman historiasta.

Kertoivat minulle kokemuksen syvällä äänellä salaisuuden. Muinoin eleli Jätkäsaaressa wanha maankertäjä Eikka. Reissuillansa kierteli muailmoo. Oli kuulemma käynyt Kulosaaressa asti. Eikka oli hyvät simat valmistanut. Oli kuulut paljon tarinoita, vielä vanhemmilta maankiertäjiltä.
Wanhan wanhan tarinan mukaan sima on alunperin erittäin kaukaa ja kylmistä oloista kotoisin. Nimittäin Simalajan vuorilta. Siellä ovat muinoin kansat eläneet vanhoiksi juuri siman avulla. Olivat kuulemma kaikki kuolleet aina terveinä. Simasuiksi vaimojaankin kutsuivat.
Tämän tarinan kuultuani poistuin mietteliäänä puistosta. Kuulin miesten huutavan perääni ja toivottelevan kireitä simoja.

- John Parta -






.



tiistai 22. huhtikuuta 2014

Henkilöhaastattelu, maailmanmestari Sami Huhtala




                                              Henkilöhaastattelussa Sami Huhtala





Olin menossa erään tv-sarjan kuvauksiin, niin törmäsimpä isoon mieheen. Tuumasin oitis että jumankauta onpa siinä mies jolla on voimaa kuin pienessä kylässä. Erehdyin, sillä voimaahan on peräti enemmän kuin kahdessa ISOSSA kylässä.
Löytyy nimittäin Samin plakkarista kiiltäviä mitaleita voimalajeista.


2013 Raw penkkipunnerruksen MM-kultaa
2013 Paitapenkkipunnerruksen MM-hopea
2012 Raw- MM-kulta
2012 Raw- EM-kulta
2012 Raw- SM-kulta
2011 Raw- MM- kulta
2011 Raw- SM- hopea

Ja paljon monia muita mitalisijoja eri lajeissa (katso Samin nettisivut). Karua katsottavaa tuo lista. Mutta mies on mukava ja rento.
Uskalsin jopa lähestyä haastattelun merkeissä.




Paljonko sinulla on nyt ikää?

Olen 39-vuotias.


Mitä tarkoittaa Raw- penkkipunnerrus?

Se tarkoittaa että nostamme ilman tukea-antavia varusteita, eli vähän niinkun jokainen salilla kävijä, pelkkä normaali paita päällä :)


Mitä muita voimalajeja olet harrastanut?

Olen lähinnä voimanostoa harrastanut ja joskus pari kertaa käynyt vahvin mies kisoissakin...mutta olen liian lyhyt niihin hommiin... :)


Mikä on sinun Raw- penkkipunnerruksen ennätys?

Paras tulos mitä olen salilla nostanut raakana on 240 kiloa ja varusteilla 350 kiloa.


Mikä on tämän hetken tavoite penkkipunnerruksessa?

Tämän hetken tavoite on voittaa tänä vuonna syksyllä varustepenkkipunnerruksessa MM-kultaa...
viime vuonna sain hopeaa... ikävä kyllä.


Miten tämän hetken treenit sujuu?

Tällä hetkellä reenit menee pääosin suunnitelmien mukaan... joten eiköhän tästä se MM-kulta oteta...  :)


Mikä on mieleenpainuvin kisasi?

Taitaa olla ensimmäinen RAW-penkin MM-kulta vuodelta 2011 Atlantasta,Usasta.


Raw- penkkipunnerrus on todella raaka laji. Onko tullut vammoja? Miten olet toipunut niistä?

Vammoja on melkein kokoajan ja niitten ehdoilla tarvii harrastaa... olkapäät ovat todella kovilla raakana nostettaessa.  :)


Olet ammatiltasi myös urheiluhieroja, teetkö paljon hierojan hommia?

Teen hierojan työtä epäsäännöllisesti, mutta enemmän sitten "PT" alan hommia... eli ruokavalioita yms...


Valmennatko muita urheilijoita?

Minulla on tällä hetkellä yksi valmennettava voimanostossa... joka haluaa panostaa lajiin täysillä... sen takia en viitsi hirveesti muita ottaa...


Kuulin että opiskelet parhaillaan. Mitä alaa opiskelet?

Opiskelut on nyt jäissä hetken aikaa... katotaan ens vuonna uudestaan... kyseessä on siis päihdetyö.


Näyttelijänäkin olet kunnostautunut. Millaisissa kuvausprojekteissa olet ollut mukana?

Olen ollut erilaisissa projekteissa, lyhytelokuvissa, opetusvideossa, tv-sarjoissa yms... mielenkiintoista hommaa... niitä mulle lisää vaikka kuinka paljon... :) :) :)


Iso ja näyttävä mies. Olet varmaankin tehnyt myös turva-alan hommia. Millaisia?

Olen tehnyt pääosin henkilösuojauskeikkoja.... ne ovat mielenkiintoisia ja niitäkin kyllä tekisin mieluusti vaikka kuinka paljon...  :)


Sinulla on hyvät nettisivut, jossa pidät blogiakin. Mikä on nettisivujen osoite?

www.samihuhtala.com   olen kyllä aikas huono kirjottamaan blogia, mutta koitan petrata...  :)


Mitä haluat sanoa nuorelle joka haaveilee penkkipunnerruksen treenaamisesta?

Se vaatii paljon kovaa duunia, ruokaa, lepoa... ja tietysti koko kroppaa tarvii treenata... myös aerobinen liikunta kuuluu siihen.  :)


Lopuksi muutama lyhyt kysymys. ( voit itse jatkaa antamaani lausetta)


Kaunista on ...........................aurinkoinen kesäaamu.

Aamulla mielessäni pyörii.......................toivottavasti tulee hyvä päivä....

Tulen äärellä mietin......................elämää ja kaikkia minulle rakkaita ihmisiä ja eläimiä, sekä asioita  :) 

Nuorena halusin.........................tulla hyväksi jääkiekkoilijaksi.

Tohtisinkohan koskaan......................ajaa päätäni kaljuksi.... :)

Psyykkaan itseäni kisoissa......................olemalla cool.... ulkopuolisille näytän, että olen todella rauhallinen...

Tärkein mukanani oleva esine on.....................avaimet  :) toivottavasti  :)


Kiitoksia Sami Huhtala haastattelusta koko blogin lukijakunnan puolesta.


- Haastattelu John Parta. Kuvat Sami Huhtala -

Ota hitaammin, runo

Ota hitaammin.



Maailma
on kuulemma
ihmisten ahneiden, nopeiden.
Ei..
Pysähdy,
katso, pilven 
takaa
kurkistaa
kuu hopeinen.

Maailma on
oikeesti
ihmisen, mietteliään
hitaan.
Ei tarvitse
joutua
oravanpyörän kitaan.

Katso maailmaa
hitaasti,
ohi markkinahumun, jylyn.
Näet yllättäin
pienen lapsen
valloittavan hymyn.

Huomaat että
onni ei lymyä
jossain
kaukaisissa kylissä.
Se on tässä....
kissa mummon sylissä.

Ei suurissa
palatseissa,
vaan...
juuri rakastuneiden katseissa.

Älä edes
yritä
kiireilläsi kehua.
Istu pellon laitaan
ja
katsele,
kuinka kasvaa peruna.

Minä iloinen
ainakin oon,
kun saan rakkaan
omaan kainaloon.

Puistossa
näen hymyileviä suita.
Katsovat he
tuulessa taipuvia puita.

Meren rannalla,
sielu, puhtaaksi
tuulenpuuskilla
pestään.
Se saa
hyvän olon
ainakin
hetkeksi kestään.

Varokaa siis!
Olen hyvällä tuulella.
Se voi tarttua,
ja hymy näkyä
sinunkin huulella.

Menkää siis hitaasti,
antakaa aikaa.
Ottakaa rennosti
ihmetelkää
elämän taikaa.


- John Parta -

torstai 17. huhtikuuta 2014

Tarina: maailman rikkain Nalle

Maailman rikkain Nalle.



Tämä tarina ei kerro maailman vahvimmasta nallesta, vaan maailman rikkaimmasta nallesta.


Olipa ja eleli kauan sitten kaukaisessa Suomen tasavallassa kolme hyvää ystävystä, köyhä nalle, vero-karhu lihava, sekä suomi-leijona. Kovasti nallella oli opintovelkaa ja laskua, mutta kommusnistipuolueen jäsenkirja komisti nyt taskua.
Kovin oli köyhää nallen elämä. Ihanteena hällä neuvostoliitto, sekä venäjä. Leikki ja opiskeli suomi-leijonan ja ystävänsä vero-karhun kanssa pitkät päivät, siitä mukavat muistot hälle kai nyt jäivät.

Eräänä yönä oudon unen näki nalle. Niin outoa unta, että hänen edessän kumarsi koko valtakunta.
Aamulla alkoi toteuttaman nalle tuota ihme untaan ja pian häntä kutsuttiinkin, pankin johtokuntaan.

Eikä enään halunnut olla kommunisti kova, sillä hänellä oli nyt pankki ihan oma. Pankkejaan hän viisaaasti johti, aarrekammioonsa rahoja keräsi, sen minkä tohti.

Kyllä nalle rahoja kerätä kehtasi, mutta tuskin enään vanhojen kavereiden kanssa vehtasi.
Nalle porvariksi muuttui, siitähän kaverit vallan suuttui. Nyt nallelta moni ystävä uupu, löytyi uusi, jolla päässä hieno kruunu.

Siitä suuttuneena vero-karhu alkoi kynsiäänsä terottaa, aikomuksenaan nallen rahoistaan kai erottaa.

Oho, verokarhulle kovasti nalle suuttui, ja oitis siitä ruotsalaiseksi muuttui.
Sillä Ruotsiin oli pyytänyt häntä kalle, ja siihen iloisena suosuikin nyt nalle.

Suurimpana syynä tähän ystävysten eroon, oli se, että nalle kyllästyi kovaan, kovaan veroon.

Nyt surullisena vero-karhu mökissänsä nyhjää ja murheisena katselee, vero-kirstua niin tyhjää.
Suomi-leijonakin aivan suuttui, kun nallen eurot kruunuiksi nyt muuttui.

Taakse jäivät murheet ja puheet pahat, kun ruotsiin häipyi nalle, mukanaan suuret rahat.

Ei ehkä tarina vielä päääty niinkuin luulemme, ehkä vielä nallesta jotakin me kuulemme.

Onnellisena ruotsissa nalle kera uuden ystävän, keksivät ehkä uuden keinon, rahoja lypsävän.
Kallen linnassa ehkä pelailevat ystävykset biljardia, ja nallen kammiossa ilahduttavasti, monen monta miljardia.

Mutta nyt, on vero-karhulla kynnet hyvässä terässä, katsotaan kuka seuraavaksi menee ruotsiin nallen perässä.

Helppo on tuosta seilata lahden yli, rahoja kultaa, täynnä taskut ja syli.

Muuttaminen ruotsin, on temppu niin iisi, ettei ketään kiinosta, enään veroparatiisi.

Kun tiliänsä kruunuina, nyt euroihin kun vertaa, ilokseen sitä huomaa, että nollia on enemmän, monen montakertaa.

- John Parta -






tiistai 15. huhtikuuta 2014

Henkilöhaastattelu Sami Texas Ilvonen


                                                   Henkilöhaastattelu Sami Texas Ilvonen






Sami Texas Ilvonen. Ruma mies, mahtava ääni. 
Kun kuulin ensikertaa Trinityn solistin Sami Texas Ilvosen äänen, meni kylmät väreet selkäpiissä, mahtavaa, siis sanoinkuvaamatonta! Tässä tapauksessa ensinäkemä ja ensituntuma on se, että uskaltaako mennä juttelemaan. Raakaa rockia ja heviä, mutta räväkän ulkokuoren alla sykkii kuitenkin lämmin sydän.

Nyt on vuosia vierähtänyt viime tapaamisestamme ja halusinkin uuden blogini ensimmäiseksi tähtivieraaksi juuri Samin.
Trinityn kanssa maineeseen nousseelta Sami Texas Ilvoselta halusinkin kysyä muutaman asian ja näin hän vastasi:

Milloin ja miten ura laulajana alkoi?

Laulanut olen koko pienen ikäni. Aloitin ohjatun classisen musiikin laulamisen musiikinopettajan johdolla
jo ala-asteella noin 10 vuoden ikäisenä. Yläasteella pidin noin vuoden mittaisen tauon äänenmurroksen vuoksi.
Kävin Vantaanjoen musiikkilukion ja lauloin A-kuorossa ykköstenoria. Lukion aikana aloitin myös laulamaan bluesia, shouthern rockia ja pikkuhiljaa siitä sitten maku muuttui raskaampaan suuntaan.

Onko Trinity se bändi jonka kanssa keikkailet nykyään. Vai onko Uusi Trio THC korvannut sen?

Trinity on tällä hetkellä tauolla, syynä keskeneräinen levy, jota ei ole rahallisten vaikeuksien vuoksi ollut varaa tehdä loppuun. Olen pitkään keikkaillut useamman bändin solistina yhtäaikaa Trinityn kanssa. Näistä edelleen toimii Dr.Purple, Trio THC ja Steel Born. Lisäksi Covethrall julkaisee levyn 2014 lopulla - 2015 alusta.

Minkä tyylistä Rockia esitätte?

Olen kautta urani säilyttänyt saman musiikkityylin, eli jonkun bändin kanssa saatan ajoittain tapailla blues ja shouthern rock juuria, pitäen pää painon melodisessa hard rockissa ja metallissa.

Onko levyä jo pukannut ulos, tai onko suunnitteilla?

Tähän mennessä Trinity on julkaissut yhden EP:n ja pitkäsoitto on siis kesken. Julkaisemme sen heti, kun samme rahoitusta tai itse pääsen taas sellaiseen tulotasoon, että voin rahottaa levyn loppuun. Kuten Trinity, Covethrall (entinen Grudge's Claw) on julkaissut yhden EP:n ja pitkäsoitto on siis tulossa vuodenvaihteen jommalla kummalla puolella ulos.

Mitkä ovat suunnitelmanne jatkossa?

Trinityn lisäksi olen laulanut urani aikana jo aiemmin mainittujen bändien lisäksi seuraavissa kokoonpanoissa: Maiden Hell, Double Deck ja Mind a Stray. Lisäksi olen juontanut jo aika monta vuotta Hevikaraokea henkenipitimiksi. Olen käynyt telkkarissa pyörähtämässä sellaisissa kilpailuissa, kuin X-factor ja Voice of Finland. Mike Monroe kutsui tulemaan ensi kaudelle uudelleen kokeilemaan, pitääpä katsoa jos on syksyllä ääni kunnossa, niin ehkäpä se kerta kiellon päälle vielä sitten kokeillaan.

Entä keikkarintama. Onko jo kesä buukattu täyteen. Missä teitä voi käydä kuuntelemaasa ja fiilistelemässä?

Keikkarintamalla on aika hiljaista, seuraava Trio THC:n keikka on Keravalla Panama Jackissa 23.5. Lisäksi alustavasti ollaan sovittu On the Rocksin terassille joitain THC vetoja. Päivämääriä voi seurata Facebookista Trio THC:n sivuilta: https://www.facebook.com/pages/Trio-THC/182372581779185 Coventhrallin edistymistä voi seurata Täältä: https://www.facebook.com/coventhrall Steelborn täältä: https://www.facebook.com/steelbornband ja Dr.Purple täältä: https://www.facebook.com/groups/60469245367/

Vedät myös kuuluisaa, maailman ensimmäistä, Hevikaraokea. Mistä moinen idea tuli?

Hevikaraoke se ainoa oikea, alkuperäinen. Ensimmäinen juontaja oli Luca Gargano, olen itsekkin hänen ohjeistuksensa läpi käynyt kymmenisen vuotta sitten. Käsittääkseni se oli Lucan ajatus josta homma sai alkunsa. Trademarkin omistaa KSF (Karaoke Service Finland) ja minulla on edelleen hallussa ainoa liikkuva lisenssi ja lupa vetää ohjelmaa missä tahansa tapahtumassa paikassa. Hevikaraoke oli erittäin suosittu varsinkin niihin aikoihin, kun Lordi otti euroviisuvoiton. Tällähetkellä ainoa vakikiinnitys on Helsingin painobaarissa kerran kuukadessa, seuraavan kerran 10.5. lauantaina.

Olet näytellyt ainakin tv-mainoksissa. Onko ura näyttelijänä saanut jatkoa?

Telkkarissa kisojen lisäksi olen ollut parissa mainoksessa ja pienessä sivuroolissa kotimaisessa jännitys minisarjassa nimeltä Morsian. Ei ole ura poikinut sittemmin muita esiintymisiä, mutta ilmeisesti se vaatisi myös aktiivisuutta omalta suunnalta, pitäisi pommitella koekuvausagentuureja. 

Miten elämä on muuten heitellyt?

Viime vuodet ovat olleet rankkoja. Paljon on joutunut hautajaisia järjestämään ja käymään. Lisäksi lasten hoitaminen avioerojen sun muiden vaikeuksien läpi on vienyt veronsa. Ei ole aikaa käydä ulkona myymässä keikkaa ja olemaan esillä. Tämä on vähentänyt keikkojen määrän lähes olemattomaksi ja tehnyt toimeentulon vaikeaksi. Mutta kai se aurinko vielä tähänkin risukasaan vielä joku päivä paistaa.

Seuraavaksi muutama erikoiskysymys:(Voit jatkaa antamaani lausetta)

Veden äär.ellä mietin..........lapsuuttani ja Turun saaristoa.

Minut saa syttymään..........tunteisiin vetoaminen, kun se tehdään oikein ja hyvällä maulla.

Romanttisinta on..............olla lämpimässä takkatulen ääressä kun myrsky pauhaa ulkopuolella.

Tärkein mukanani oleva esine on............sormus.

Kun kukaan ei katso................itken yksin, yleensä liikuttuneena jonkun ihmisen kauniista eleestä tai teosta.

Raakaa voimaa tarvitaan.................moniin päivittäisiin askareihin, joita en tule ajatelleeksi, koska onneksi olen terve ja siksi omaan raakaa voimaa.

Ei mennyt ihan nappiin kun...............viimeksi yritin mukaan The Voice of Finlandiin, pitänee valita joku muu biisi ensikerralla.

Jos kertoist tarinan, miten se alkaisi ja miten päättyisi?

Aloittaisin todennäköisesti maltillisesti kuljettaen kuulijan läpi tragedian ja pakollisen muutoksen, luultavasti opettaen yhtä tärkeintä opia elämästä, luopumisen taitoa. Päättäen toivoon ja vapauteen.

Mitä kysyisit itseltäsi? Miksi vielä taistelet?

- teksti John Parta ja piirroskuva Oskari Auvinen -


























.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

UFO kävi


Ufo kävi meidän pihalla.



Avopuolisoni Riitan iskä on tehnyt raudasta hienon jätkänkynttilän. Jossa poltamme klapeja. Myös grillaamme usein makkaraa siinä.
No tänään laitoin tulet ja aloin hyvillämielin grillauspuuhiin. Valikoin tarkaan ja tunteella, jätkänkynttilään laitettavt halot.

Sytyttelin rauhallisin mielin, vesi kielenpäällä. Sillä olihan tulossa melko maukas ja antoisa grillaushetki.

Tunnelmalliset tulet loimottelivat kivasti.
Vihdoin hiillos hehkui mukavasti. Oikein houkutteli makkaroita päällensä kypsymään. Ja ei aikaakaan kun makkarani siinä jo mukavasti tirisivät. Aaaaaah mikä rasvantirinän sulosointujen sinffonia. Aaaaaah mikä tuoksujen tuulahdus kävi sierainteni reseptoreissa. Mieleni teki iskeä hampaani tuohon kaupan alennushyllyn herkkuun......
Näin jo sieluni silmin kuinka sinappi suusani maistuu ja rasva valuu pitkin leukapartaani.


Mutta ei! Niin ei haaveistani huolimatta käynyt. Ja tämä on tosi. Vaikka ei olekaan todistajaa. Onneksi sain napattua kuvan känykkäkamerallani.
Nimittäin juuri kun olin ottamassa kuvaa tuosta herkullisesta makkaranpaisto näystä.....ykskaks kuului kamala pamaus ja korviavihlovaa sirinää, sekä rätinänomaista ääntä.
Taivaalta tuli sininen säde. Kavahdin. Ja laukaisin vahingossa kameran. Katsahdin taivalle ja siellä kolmenkymmenenkahden metrin korkuudessa oli valtava, pyöreä avaruusalus. Sieltä se sininen säde tuli.
Ja salakavalalla sinisellä siirtosäteellä vei makkarani!

Tässä se kuva on:

Siinä meni mun makkaran lisäksi vaivalla veistämäni makkaratikku. No hyvä kun henki säilyi.
Alus teki taivaalla jo lähtöä. Eteni muutama kymmenen metriä. Pysähtyi.
Ampuivat sieltä uuden säteen. Keskelle pöytää. Turun sinappiputkilo katosi salamana taivaan tuuliin.
Alus teki uudelleen lähtöä. Eteni hetken. Ja pysähtyi uudelleen.
Avaruusaluksesta aukesi luukku. Oudon näköinen olio kiukkusi ja huuteli jotain. Heitti vihaisena takaisin maankamaralle tuon Turun sinappi putkilon.
Tähtäsi hetken....ja kas, toinen sinappiputkilo hävisi taivaan tuuliin. En muista minkä merkkistä sinappia se oli.

Kävi suihkinaa ja säihkinää taivaalla ja näky oli poissa. Jäin kyynelsilmin tuijjottamaan hiillosta.....vesi kielellä.




.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Kevään ensi merkit

Kevät on tullut.



Ihanaa kun kevät on saapunut tännekkin stadin laitamille. Talitintit visertelee ja katselee viimekesäisiä pönttöjään. Mullakin auton pakoputken pönttö pörisee niinkuin joka kevät, täytynee taas hitsata.
Fasaanikukko tuli esittelemään kahta uutta naistaan. Viimekesäiset talitintinpoikast syövät kädestä. Siilit Martti ja Smartti ovat jo muutaman päivän käyneet syömässä, niille vietyjä herkkuja.

Joku matkija rastas on hauskuuttanut meitä jo muutaman päivän. Varikset tappeli kusenoksilla isoon ääneen. Viereisestä kuusesta tuo hauska imitaattori rastas huuteli ohjeita varistappelun keskelle, aivan selkeällä varisten kielellä.
Ja toinen hauska tapaus oli kun istuin aamukahvilla terassilla, niin eikös auton varashälytin alkanut huutamaan naapurin televisio antennilla! Käännytin katsoman. Tuo rastashan se siellä matki varashälytintä, hehe.

Tänä aamuna huomasin muitakin kevään merkkejä. Olin menossa kompostille, saunan taakse, kahvinpuruja viemään niin eikös siellä ollut jo eläimet penkomasa kompostia!
Otin alla olevan kuvan niistä eläimistä penkomasa meidän kompostia:


En raaskinut niitä häiritä, niin kipaisinpa talon taakse, aikomuksenani viedä lehtikompostiin nuo kahvin perskeet.
Mutta eipä olut sinnekkään asiaa. Aamu auringossa köllötteli naapurin kissa, siinä kaivonkannen vieressä. Makoili niin söpösti, että ei sitä viitsinyt herättää kesken unien. Oli ihan pakko ottaa siitäkin kuva:

 Eikö olekkin söpö tuo naapurin Misse.
Se erittäin leikkisä veitikka. Kun lähtee joskus kauppaan polkupyörällä, niin se joskus  hyökkää talon nurkalta ja ajaa hauskasti takaa. Joskus se liikuu öisin. Kuuluu kivaa ääntä kun se terottaa kynsiä talon nurkkaan. Siinä  nurkkalaudat ja säleet vaan lentelee.....
Ihana kun kevät on alkanut ja luonto herännyt.




.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

John Parta bikers mainos


John Parta   Dna bikers mainos




Noniin. Tästä mainoksesta se ura näyttelijänä alkoi.

Kuvaukset kesti 15 tuntia, vaikkakin valmis mainos kestää vain muutamia kymmeniä sekunteja.
Oli vielä liian pienet mokkabuutsit jalassa ja tuo vihainen ilme tulee kuin luonnostaan, kun varpaita särki.
Kun katselee tuota kuvaa, niin ei oikesti uskois, että mä osaan olla myös leppoisa, runoja kirjottava nallekarhu.

 Pitäkää hauskaa.

https://www.youtube.com/watch?v=kCzEzg7B5y8





.

John Parta ennätystehdas, keppien murskaus ihmiskehoon


Ennätystehdas, keppien murskaus ihmiskehoon



Heh, hyvä temppu.
Joka tehtiin ennätystehtaassa Rami Otmanin kanssa.
Ei kannata kokeilla kotona. Teki todella kipeetä. Mustelmia ja murtunutta luuta.....

Ja sitten vaan ihmettelemään.

https://www.youtube.com/watch?v=2pjIG4P5c14





.

John Parta ennätystehdas, tuikkukyntilöiden juominen


Ennätystehdas, kynttiläillallinen



Kynttiläillallinen

Tämä ennätystehtaan jakso oli hauska kuvata.
Mertaranta juontajana. Antero oli visusti sitä mieltä että paikalla, tempun ajaksi on saatava ensihoitajia paikalle. No onneks ei tarvittu hoitoa.
Tää on sitten sellanen temppu ettei kannata kokeila kotona. Oon kerran tehny tän tempun myös niin, että nielen myös, mutta se ei ollu enään hauskaa.

Katso temppu, niin näet hyvän tempun

https://www.youtube.com/watch?v=-nRXbi3n3B4






.


Ventti, runo

Edesmennyt isäni Sulo Parta kirjoitti hyviä runoja. Myös loi hyvän runokirjan nimeltä: Timpurin kukkia.  Timpuri kun oli ja maailmaa nähnyt, savotoita ja tukinuittoja kolunnut, niin teki myös tallaisen runon. Runon hetkestä, jolloin väsynyt lentojätkä poikkeaa autioon ja kylmään tupaan.


Ventti

Päivää jätkä
sanoi ovi
ja kahvallansa
kättä antoi.

Istu, kehoitti penkki,
tuletko kaukaa.

Tervetuloa
toivotteli uuninpanko,
kylmä tosin
ja rapistunut osin.

Janottaako
kysyi vesisanko,
kipaisepas vettä.
No – haen
samalla tuon puita
ja tulen teen
takanperään.

Väsyttää niin pirusti
ja on kylmää,
vaan lienee lämmintä
kun herään.


  • Sulo Parta-

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Iloinen broilerkeitto, resepti


Täällä blogissa julkasen muutamia reseptejä sillon tällön, kun olen innokas kokkailemaan. Tässä yks herkullisimmista resepteistä.

Iloinen Broilerkeitto.

Osta kaupasta jäinen broileri. Kana tahi jokin muukin jäinen lintu käy yhtä hyvin. Pääasia on, että kyseessä on lintu ja että se on jäinen.
 Kattilallinen vettä laitetaan kovasti kiehumaan. Pakastekana sinne muhimaan.
Anna kiehua ainakin tunti. Sitten vaihdetaan keitinvesi maitoon, jolloin kana kiehuu taasen tunnin maitoliemessä.
Kaada kiehunut maito pois ja laita kattilaan noin 6 pulloa koskenkorvaa, jos on iso kattila.
Jos on pienempi kattila, niin silloin laitetaan vähemmän.
Ja huom! Nyt ei missään nimessä keitetä, van laitetaan kana liemineen jääkaappiin. Annetan muhia jääkaapissa yön yli.

Aamun valjetessa ota kattila pois jääkaapista. Heitä se kana helvettiin ja juo liemi.
Takuulla rasvaton, terveellinen ja piristävä ruoka. Laktoositon, sekä hylaton. Sopii gluteiinikollekkin.
Parantaa samalla kaikki olemassaolevat vaivat.

- Teksti John Parta ja kuvitus Atti Helle -

Grillausessu

Grillausessu



Ostin taannoin reserviläisten myymälästä armeijan maastokuviokangasta. Teetätin siitä miehekkäitä grillausessuja. Aivan mahtava idea. Grillausessuna se on tietenkin hyvä, mutta sillä on perhanan hyvä naamioida kaljalaatikko karviasmarjapensaaseen. Pihalla grillatessa vaimoväki ei näe kaljalaatikkoa ja näinollen luulee, että juodaan vaan sitä yhtä ja samaa olutta koko illan.

Kari kertoi, että kun se kesäleskenä ollessan oli puutarhassaan grillaamassa, niin kuuli jo kaukaa anopin tulevan yllätyskylään. Huhuili huhuilemistaan anoppi ja ihmetteli missä se Kari luuraa kun on grillikin tulilla. No Kari oli vanhana sissinä kyykänny mustaviinimarjapensaaseen ja vetäny maastokuvioisen grillausessun ruhonsa peitoksi. Aikansa ihmeteltyään oli anoppi kivuttomasti poistunut paikalta.

Tosin harmittavaa oli se, että pihvit paloivat grilliin, eikä koirakaan syönyt niitä. No sitten illalla toin tullessani uudet pihvit. Ne palaneet käytettiin toki hyödyksi. Viereisellä pellolla, nykästiin savikiekonheittimellä kotletit taivaan sineen ja pumppuMosbergillä ammuttiin perään. Kivasti pelmahti hiiltyny pihvi. Tuli samalla reenattua ammuntaa.

Maastoverkkokin ajaa kaiketi saman asian, mutta grillausessuna se ei oo niin hyvää kangasta.

Verkoista tuli muuten mieleeni, että kun ajelin pöndeltä kotiinpäin, niin näin Hämeenlinnan motarin varressa hirviverkkoa kilometritolkulla. On ne tielaitoksella huonosti valinnu verkon. Kai liian tiheäsilmäistä verkkoa. Pyydystää pirun huonosti. Vai oletko nähnyt yhtään hirveä killumassa tienvarren hirviverkossa? Mä ainaskin valitsen kalaverkot silmäkoon mukaan, niin pyydystää paremmin.....


- Teksti John Parta ja kuvitus Atti Helle -

Krapulakeijun tarina




Krapulakeijujen päämajan keskusvalvomossa on kova suhina ja touhu, ainakin näin viikonloppuisin. Viikolla on siten vähän hiljaisempaa. Keskusvalvomo sijaitsee Jämsässä, Himosvuoren sisällä. Sisäänmeno on siinä Reiskan kesämökin kupeessa, halkovajan takana.

Viime lauantaina tuli keskusvalvomoon, tiedusteluyksikön puhelinsalakuunteluun tieto, että Mikko Klaukkalasta on lähdössä Helsinkiin ryyppäämään. Valvomosta laitettiin pikatiedoite Klaukkalan krapulakeijuille tekstiviestitse. Keijujen sivutoimipiste Klaukkalassa otti tiedon vastaan ja tiedotti kaikille paikallisille keijuagenteille, että nyt Mikko on lähdössä Stadiin ja koodi on 861. Eli vetämään kunnon lärvit.

Uusi, juuri krapulakeijujen koulutuskeskuksesta Kuopiosta valmistunut nuori krapulakeiju, nimeltään Keijo (kaverit sanoo kepposkeijoksi) sai tehtäväksi lähteä taksiaseman suuntaan. Keijon tehtävänä oli hypätä taksiin, joka on menossa Mikkoa noutamaan.
No löytyihän se oikea taksi. Kake oli siinä suharina. Keijo laittautui näkymättömäksi taikajauheen avulla ja hyppäsi takapenkille. Kepposkeijo istuskeli kyydissä ja yhtäkiä, siinä Töyrypellon kohdalla alkoi mahassa vääntämään. Se eilinen papusoppa ei lainkaan sopinut Keijon mahalle. Keijo kyykistyi penkkien väliseen tilaan ja väänsi pienet keijunpaskat lattialle sekä sujautti savet auton kuramaton alle. Suhari Kake ihmetteli pahaa hajua. Hyh mikä käry.

No Mikkokin saatiin vihdoinviimein kyytiin ja ajettiin ikkuna raollaan stadiin, ravintolaan. Kepposkeijo jäi narikkaan odottelemaan. Siellä oli muitakin näkymättömiä krapulakeijuja odottelemasa asiakkaitaan. Kepposkeijo ajatteli ja aprikoi muiden keijujen kanssa, että kuinkahan myöhän tänään menee?
Keijolla kun on hoidettavana yksi toinenkin poka. Ne tosin dokailee kotibileissä, niin sitä asiakasta ei tarvitse kokoaikaa väijyä. On Klaukkalan keijuilla kovasti hommaa kun asukkaita muuttaa kokoajan lisää Klaukkalaan, mutta keskusvalvomo ei palkkaa lisää keijuja. Pienellä porukalla on tultava toimeen. Ensio, krapulakeijujen Klaukkalan osaston pomo jäi juuri eläkkeelle, eikä hänen tilalleen oteta uutta, vaan on näin lama-aikana pärjättävä pienellä porukalla. Ja nyt yt-neuvottelutkin ovat tulossa. Ei koskaan tiedä milloin hommat loppuu ja koko touhu ulkoistetaan jollekkin kansainväliselle isolle karpulakeijuketjulle. Tuskin tosin kukaan ulkomainen keiju kestäisi suomalaisen miehen kännäämistä.Saatikka ymmärtäisi suomalaisen miehen jurrista puheenmölinää.  Eräs saunatonttu on tosin jäämässä eläkkeelle, niin jos vaikka sen paikan saisi, tuumaili Kepposkeijo.

No, aamuyön tuneina Mikko ryyppäsi ja ryyppäsi.Visa vinkui, mutta kesti kuitenkin. Ja hauskaa oli, paitsi kepposkeijolla joka narikassa silmät ristissä kirosi uravalintaansa. Vihdoin tuli valomerkki ja päästiin taksijonoon. Jonohan oli pitkä kuin nälkävuosi. Juuri kun oli tulossa Mikon vuoro hypätä taksiin, niin Mikolle tulikin yllättäen kamala nälkä. Keijon pahaksi onneksi Mikko pyyhkäisi läheiseen nakkikioskin jonoon. Keijoa vitutti ihan sairaasti. Taas menee aikaa, manasi Keijo. Nimittäin nakkikioskin jonokin oli pikä, ninkuin josku tapaa olla. Vittuntunut Keijo, kipaisi näkymättömänä keijuna jonon alkupäähän ja tempaisi täysillä, aivan täysillä, nyrkillä takaraivoon, jonossa toisena ollutta miestä. Ja siitähän syntyi kätevästi kunnon nakkikioskinjonopainit. Muut krapulakijut taputtelivat karvaisia käsiään ja nauroivat aivan sairaasti kepposkeijon tempaukselle. No joku soitti paikalle poliisit ja jono lyheni kummasti. Kepposkeijo tosin sai jälkeenpäin palutetta tempauksestaan, sillä putkakeijut eivät olleet lainkaan iloisia nakkioskinjonotappelusta, kun oli peräti viisi körilästä tuotu putkaan.

Mikko saatiin vihdoinkin taksiin ja eikun kohden kotia Klaukkalaan. Maha täynnä lämpöisessä taksissa, Mikko sammua nyykähti kyytiläisen paikalle. Perillä sitten taksisuhari ei saanut Mikkoa hereille. Piti taas kepposkeijon ottaa ohjat käsiinsä. Keijujen sähköherättimellä yleensä ukko kuin ukko herää sen veran, että taksista saa pokan pois. Pahaksi onneksi Keijon sähköherättimen patteri oli loppu. Piti  lainata taksikuskin autonavaimen kaukosäätimestä patteri. Sekös taksisuhari Moilasta (kavereiden kesken Moilanen) vitutti aamuyöllä, kun taksitolpalla ei sanut mersun ovia auki. Kaukosäädin ei toiminu ja lukot oli jäässä.

No enivei, Mikko saatiin vihdoinkin himaan. Keijoa sapetti kun kello oli jo liki kuusi ja puolituntia sitten loppui työvuoro. Meni ylitöiksi. Saakeli. Vielä oli paljon hommaa jäljellä, vaikka Mikko jo nukkuikin eteisen lattialla. Piti vielä kerran täräyttää sähköherättimellä korvan juureen. Mutta Mikko vaan kuorsasi. Perkele. Kepposkeijo avasi Mikon suun ja lykkäsi herättimen piikit kielen alle ja painoi nappia. Oho, ainakin ukko heräsi, tuumasi Keijo. Kuului nimittäin kamalaa ulvontaa kun iso mies herää sähköshokkiin. Keijohan oli unohtanut laittaa lisää näkymättömyysjauhetta, sillä seurauksella, että muuttui taasen näkyväksi. No siitäkös Mikko riemastui lisää.Luuli että on noutaja tullut.Mieti itse miltä kun tuntuu, kun ykskaks kesken unien pää räjähtää ja samalla näkyy pirullisen krapulatonun naama kahdensentin päässä! Ei vaimokaan uskonut seuraavana aamuna kun Mikko kertoi näystään.

Keijo sai vihdoin ohjattua Mikon soffalle koisimaan. Mutta ei siinä vielä kaikki. Keijo katsoi pikaisesti ohjelistasta vielä seuraavat hommat. Piti ohjeiden mukaan krapulakeijun paskantaa Mikon suuhun, jotta aamulla olisi se tuttu paha maku suussa. Piti ottaa lompakko ja vaihtaa setelit kolikoiksi. Kostoksi Keijo sitoi vielä Mikon kengän nauhat julmettuun umpisolmuun ja jemmasi lompakon jääkaapin pakastelokeroon. Sinne kyljysten alle. Huhhhhuh. Keijo pyyhki hikeä. Nyt oli hommat ohi. Keke pirautti keskusvalvomoon ja kuittasi keikan tehdyksi.

Sitten Keijo muistikin , että vielä oli se toinen poka siellä kotibileissä. Keijo pyyhkäisi kiirellä bilemestaan ja siellähän ukko nuokkui puolihereillä keittiön pöydän äärellä. Perkele. Keijo, suutuksissaan otti kamalat vauhdit......... ja monotti puukengällään ukolta tajun pois. Ja sitten se pakollinen paskantaminen suuhun. Lompakko ei meinannut mistään löytyä. Mutta loppujen lopuksi löytyi hattuhyllyltä. Hankkijalippiksen alta.

Keijo vaihtoi näppärästi setelit kolikoiksi. Raapusti muutamalle paperilapulle muutaman epämääräisen puhelinnumeron ja ryttäsi ne lompakkoon. Siinähän ukko aamulla ihmettelee, että mitä helvetin numeroita nää on, hihitteli Keijo. Kepposkeke laittoi vielä ihan piruuttaan, nuhruisen lapun, johon kirjoitti että: "Lainattu Masalta 328 euroa ja korko on 100 prosenttia. Maksettava takaisin ylihuomenna tai katkee sormet! " Hehe. Siinähän ukko kärvistelee, eikä uskalla näyttää naamaansa kylillä, ainakaan viikkon, ennekun sossurahat tulee tilille.

Näin vierähti krapulakeijun työvuoro. Keijo otti ja lähti takaisin Klaukklan keijukeskukseen  kuitaten työvuoron tehdyksi. Joi ennen nukkumaan menoa yhden oluen, jonka oli pihistänyt kotibilepaikan jääkaapista. Kylläpä maistui hyvälle.

- Teksti John Parta. Kuvitus Atti Helle -

Vanhat ammatit


Vanhat ammatit.


Kivaa. Tuli puukuorma, tein puuhommia pieni pilke silmäkulmassa. Join kahvit ja tuli kiire vessaan. Oli kiva vessas istuessa kuunnella avoimen ikkunan raosta kevään lintujen ääniä. Mahtavaa, rastaat laulaa, aurinko paistaa ja varpusparvi lentää.......


Nyt on monet vanhat ammatit vaakalaudalla ja moni joutuu miettimään uusia duuneja. Kehiteltävänä uusia ammattialoja. Mutta niin se on ollut ennenvanhaankin. Oli lehmi- ja sikopaimenia. Ei ole enään. On nykyään isot navetat ja tehotuotantoa. Mutta esimerkiksi sikopaimenen kohdalla keksittiin sikopaimenille uusi ammatti. Ei enää ajeta ja paimenneta sikoja. Nyt ovat sikopaimenenet siirretty uuteen A-luokkaan. Sian ajaja on nykyään A-sian ajaja. Nämä A-sianajajat ovat käräjäteattereissa duunissa.


- John Parta -

Kevät lintuja

Kevät linnut


Aurinko paistaa. Kevät on tullut. Linnunpöntön katolla talitinttiuros laulelee kivasti....taitaa haluta pesää.......

Uutiset on nykyään melko synkkiä. Murhetta ja kriisiä joka kolkalla maapalloa. Kukaan ei enään välitä kenestäkään. Päätinkin että mä ainaski välitän. Ajattelinki perustaa välitystoimiston. Sinne voi ihmiset tulla murheineen, niin mä voin välittää niistä  Välittäkää toisistanne.


Kävelin tossa kylällä. Kävin kahvilassa ryystämässä kupillisen hyvää kahvetta. Sen jälkeen tuli heti mieleen, että nyt olisi tupakan paikka. Kysyin henkilökunnalta että missä mahtaa olla tupakkapaikka. Eivät tienneet. 

Menin tupakkakauppaan kysymään tupakkapaikkaa. Kun minulla nimittäin oli vain yksi tupakka ja sekin oli katki. Olisin tarvinnut siihen tupakka-paikan, niin olisin saanut paikattua tupakan. Ei niillä ollut sellasia, mutta neuvoivat jatkamaan tietä eteenpäin niin siellä on kääntöpaikka.
No rauhallisesti lompsin kääntöpaikalle. Ihastelin haltioituneena kääntöpaikkaa. Ajatelkaa että kääntämiselle on tehty kaupungin, tiehallinnon toimesta oikein hieno kääntöpaikka. Siellä olikin kaikenmoista kääntäjää, kääntöpaikalla. Oli kaksi takinkääntäjää, puheista päätellen poliitikkoja. Sitten oli muuan kielenkääntäjä. Onneksi minulta ei rahoja käännetty, vaikka ovelasti silmänkääntäjä sitä yrittikin. Kääntyilin hetken ja sitten käännyin erään herrasmies sätkänkääntäjän puoleen ja vihdoin sain sen tupakanpaikan. Minua yritettiin käännyttää uskoonkin, mutta en uskonut että minua niinvain käännytetään uskon puoleen, vaikka Usko onkin kiva kaveri. Kunneltuani muutaman käännösbiisin, lähdin hyvillämielin kotiin. Taskut täynnä kääntömomentteja. Oli erikiva käydä kääntöpaikalla.


- John Parta -

Kuu on juustoa


Kuu on juustoa.

Sen mä oon aina tiennyt että kuu on juustoa. Mutta nyt selkis että se on peräti homejuustoa.
Kun kuulin laulussa laulettavan että: Homeinen kuu luo, merelle siltaaaaaaaa.

Eilen illalla oli kuuluisat Puistolan ympäriajot.
Läksin sitten fillarilla kauppaan. Hyvä idea. Oli nimittäin satanu vettä jäätyneen tienpinnan päälle. Vesi vanhin voitehista. Pääsin pihaportista 20 metriä kun se tapahtui. 
Lähti ensin takarengas alta ja sitten seuraavaksi eturengas. Tyylikäs ympäriajo. No tsygä jäi puuta vasten nojollen kun jatkoin jalkapatikalla matkan tekoa.
No taasen 100 metrin päässä lähti Sievin, hyvin uritettu turvakenkä miehekkääseen liusuun. Sillä seurauksella, että kantalaput näyttivät kohden pikkukarhun tähtikuviota! Olympialaisten vapaakuviojäätanssissa, 140 kiloisten sarjassa, oisin saanu takuuvarmasti kultamitalin. Takaraivoo juili aivan pirusti. No pääsin sitten lopulta kauppaan ja suoritin ostokset.
Jännittävä paluumatka koitti vihdoin. Päästyäni kaupasta jolkottelemaan 600 metriä se tapahtui taas. Ei ollut Sieviläisen pohjassa sitä kovin kaivattua pitoa. Vedellä voideltu jäinen, Lemminkäisen asentama asfalttitienpinta vei voiton. Repussani sijainneet lihapiirakat ja piimäpurkki pehmensivät mukavasti alastuloa. Kuinka pehmeältä tuntuukaan selän alla vähäsuolainen paahtoleipä. Ainiin, se piimäkin oli vähärasvaista.


- John Parta -