Asiaa tiskin takaa

 Asiaa tiskin takaa

Mietteitä tiskin takaa.

Tiskailin nimittäin astioita manuaalisella käsipelillä, kun tiskikone hajosi. Siinä tiskaillessa kuuntelin ratijoo.

Tuli sattumalta Hiski Salomaan mainio biisi: Tiskarin polkka.

Minä se vaan tiskaan astioita ja luutalla lakasen lattioita,

hili-pati- hili-pati- hippanpaa,

kyllä torstai-ilta nyt vauhdittaa.

Jäin pohtimaan luuta-asiota. Asuessa nuoruuteni Lepsämän kylässä, asui Oivantien päässä, pienessä mökissänsä vanha merimies Kalle ja vaimonsa Esteri. Ei niillä sähköjä ollut ja vedenkin Kalle haki tonkalla Tunturi-mopedin tarakalla. Olin pikku poika ja oli jännää istua iltaa Kallen kertoessa tarinoita maailman meriltä. Esteri naureskeli itsekseen ja mökin hämärässä tuvassa puuhella loimotti kivasti, kun Esteri kahvia keitteli.

Kalle mopollansa ajeli pitkiäkin matkoja, hakiessaan vihdaksia. Kalle teki kuistilla vihtoja valtavat määrät. Ja myös luutia. Esteri sitten aamuhämärissä työnsi maitokärryllä vihdat ja luudat bussipysäkille.

Matkusti bussilla joka päivä Helsinkiin, Kauppatorille. Ja myi vihtoja sekä luutia.

Presidentti Kekkonen oli vakivieras Esterin kojulla. Osti saunavihtoja, joilla herrojen selkiä vihdottiin Kekkosen saunassa. Ja aina hallituksen vaihtuessa, Kekkonen kävi henkilökohtaisesti ostamassa Esteriltä luudan. Sillä symbolisesti vanha hallitus lakaistiin pois.

Lisää luuta-asiaa tuli mieleeni kun Ikaalisten mummolassa kuulemma naapurin Hilma oli varsinainen kyläluuta. Tällainen kylässä viihtyvä kyläluutamummo onkin latinalaiselta nimeltään "Juorulus Cahvitus". Hilma ryysti kavinsa tassilta. Huulet tötteröllä ja sokerpala huulien välissä. Aivan ihana mummo.

Lapsuudesta muistan senkin, kun meidän talon takaisessa metsässä asui vanha kärttyinen mummo. Pelättiin sitä todella kovasti ja käytiin vakoilemassa. Kun pyöräilttin kylätiellä ja jäätiin pelonsekaisin tuntein katsomaan mummoa, niin se kiroillen, luutaa apuna käyttäen hääti meidät pois. Oltiin aivan tasan satavarmoja, että se koukkunokkainen vanha nainen käytti öisin luutaa kulkuvälineenä.

Kävin taannoin hammaslääkärissä. Jäin miettimään erästä asiaa kun hammaslääkäri sanoi, että nyt porataan hammasluuta. Minkälainen on hammasluuta? Ja ajaako hammaspeikko hammasrattailla?

Mun oma pihaluuta oli lainassa kaverilla. Viikonpäästä hän toi sen takaisin ja kiitteli. On ihana tunne kun rakas luuta palaa kotiin. Mutta kun luuta palaa kotiin, niin mietin onko minulla palovakuutusta luudan palaessa kotiini. Onneksi koti ei palanut.

Mä todellakin vastustan lapsityövoiman käyttöä, enkä osta lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita.

Nyt hävettääkin myöntää, että ikkunoita pestessäni oli kädessäni lasta. Lasta siis hyväksikäytetään ikkunoiden pesussa. Myös pieni poika oli apuna, tai kaksikin. Molemmat nuoria pyykkipoikia.

Nyt täytyis mennä nokosille, mutta kun ei nukuta. Onneksi minulla on hyvä peitto tai peite joka auttaa nukahtamaan ja sammumaan. Se on kivassa pussissa seinällä ja kätevä vetää päälle. Sellainen saamutuspeite. Sen kun vetäsen päälle, niin kaiketi sammun.

Palataan asiaan nokosten jälkeen.

- John Parta -